Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 5 artiklit

miks1 ‹adv, s›
1 ‹adv› ‹otseses küsimuses või alustab kõrvallauset› mis põhjusel
mistä syystä
miksi, minkä takia

▪ Miks sul on piinlik? Miksi olet nolostunut?

▪ Miks te ei istu? Miksi ette istu? / Miksette istu?

▪ Miks nii morn, Linda? Miksi olet niin synkkänä, Linda?

▪ tean täpselt, miks sa seda tegid tiedän täsmälleen, miksi teit sen

▪ tema leiab alati tuhat põhjust, miks pole võimalik aidata hän keksii aina tuhat syytä, miksi ei ole mahdollista auttaa

■ ‹retoorilistes küsimustes ja hüüatustes› (lausetes, mis väljendavad kahetsust või etteheidet)
(pahoittelua tai harmistusta ilmaisevissa lauseissa)
miksi

▪ Miks ma küll sellise ala valisin! Miksi ihmeessä valitsin tällaisen alan!

■ ‹koos eitussõna või eitava verbiga› väljendab mööndust, nõusolekut, võimalikkust jms
(myönnytystä ilmaisemassa)
miksi

▪ miks mitte minna, kui kutsutakse miksei menisi, kun kutsutaan / miksi ei menisi, kun kutsutaan

▪ asja võib arutada küll, miks mitte asiaa voi kyllä miettiä, miksi ei

■ ‹koos teadma-verbiga› väljendab asjaolu ebamäärasust
(asiantilan epämääräisyyttä ilmaisemassa)
miksi

▪ kes teab miks see poiss nii kangekaelne on kuka tietää miksi tuo poika on noin itsepäinen

2 ‹s› küsimus „miks“
kysymys ”miksi”
–

▪ lapsel jätkub mikse lõpmatuseni lapsella riittää loputtomasti miksi-kysymyksiä

mitte

‹adv›

1 ‹rõhutava üldlaiendina, eitavas lauses› eitussõna, mis tugevdab väite eitust
‹kielteisissä yhteyksissä› kieltoa vahvistavana sanana
millään, todellakaan, lainkaan, kyllä

▪ mitte ei tule meelde ei kyllä tule mieleen

▪ ma ei saa sellega mitte kuidagi nõus olla en kyllä mitenkään voi hyväksyä sitä

▪ Mitte ei vea! Ei tosiaankaan onnista!

2 ‹erieitava laiendina› annab üksnes järgnevale sõnale või ühendile eitava sisu, aitab väidet rõhutada
antamassa vain seuraavalle sanalle tai ilmaukselle kielteisen merkityksen, auttamassa painottamaan väitettä
en yks.1.p ‹verbi›, et yks.3.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p

▪ mitte hiljem kui kolme kuu pärast ei myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua

▪ mitte keegi ei teadnud õiget vastust kukaan ei tiennyt oikeaa vastausta

▪ mitte miski ei aidanud mikään ei auttanut

▪ uus töö ei meeldinud talle mitte põrmugi hän ei pitänyt uudesta työstään tippaakaan

▪ asutasime end aegsasti teele, et mitte hilineda lähdimme ajoissa liikkeelle, jottemme myöhästyisi

■ (küsimuse vastustes, käskudes, keeldudes)
(vastauksissa, käskyissä, kielloissa)
ei {pöördub kõigis vormides}
älä {käskivas kõneviisis}

▪ Mis lahti? – Mitte midagi! Mikä on? – Ei mikään!

▪ Maale elama? – Mitte iialgi! Maalle asumaan? – Ei ikinä!

▪ Mitte suitsetada! Ei saa tupakoida!

▪ Kas sa oled tige? – Mitte sinnapoolegi! Oletko pahalla tuulella? – En sinne päinkään!

▪ Anna inimesele õng, mitte kala! Anna ihmiselle onki, älä kalaa!

▪ Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!

3 ‹ühendavas-vastandavas seoses› väljendab vastandavat seost
vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua ilmaisemassa
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ teised lähevad, mina mitte muut menevät, minä en

▪ Olla või mitte olla! Ollako vai eikö olla!

▪ mitte üks kord aastas, vaid korduvalt ei kerran vuodessa, vaan toistuvasti

▪ mulle meeldivad lilled, aga mitte nelgid pidän kukista, mutten neilikoista

▪ rääkis palju, aga mitte kogu tõtt kertoi paljon, muttei koko totuutta

4 esineb sisult jaatavates, möönvates, nentivates, täpsustavates lausetes
merkitykseltään myönteisissä, tarkentavissa tai jotakin väittävissä lauseissa
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ aitan ikka, miks mitte autan toki, miksikäs en

■ (kahtlevas küsimuses)
(epäilevissä kysymyksissä)
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ Ega mitte sina seda ei teinud? Et kai sinä tehnyt sitä?

ning

‹konj›

ühendav sidesõna, kasutatakse lauses hrl ja asemel või siis, kui ja on läheduses juba olemas
ja, sekä, ynnä

▪ nõuti korda ning viisakust vaadittiin järjestystä ja kohteliaisuutta

▪ võiksime veiniklaasi taga kohtuda ning maailma asjad paika panna voisimme tavata viinilasin äärellä ja parantaa maailmaa

▪ jõudis kohale ja asus kohe talitama ning toimetama saapui paikalle ja alkoi heti touhuta sekä puuhata

■ ja ühtlasi
ja samalla
–

▪ nüüd tuleb kolmas ning viimane küsimus nyt tulee kolmas ja samalla viimeinen kysymys

■ lauset alustades seob selle eelmise lause või pikema kontekstiga
lauseen alussa sitomassa edelliseen lauseeseen tai pidempään kontekstiin
ja harv

▪ Ma ei tea, kes seisab selle asja taga. Ning see teeb ärevaks En tiedä, kuka on sen takana. Ja se tekee hermostuneeksi

■ arvu ja määra märkimisel seob suuremat ja väiksemat koostisosa
sitomassa luvun tai määrän suurempaa ja pienempää osaa
ja

▪ viies albumitäis muusikat valmis kolme ning poole nädalaga viides albumillinen musiikkia valmistui kolmessa ja puolessa viikossa

■ seob sisu poolest vastanduvaid lauseosi
sitomassa sisällöltään vastakkaisia lauseenosia
ja

▪ Miks just nii ning mitte teisiti? Miksi juuri niin ja ei toisin? / Miksi juuri niin eikä toisin?

riista|puu

ese, seade, mille otstarvet täpsemalt ei teata või ei täpsustata
kapine, kapistus, vekotin, vehje, härveli ark.

▪ vaatasin umbusklikult, mis riistapuu see on katselin epäluuloisena, mikä tuo tuollainen kapistus on

▪ aga miks mitte kinkida mõni riistapuu, mida saab köögis kasutada miksipä ei lahjoittaisi jotakin keittiöhärveliä

vedama

1 edasi liikudes midagi või kedagi hrl enda järel tõmbama
vetää, raahata, retuuttaa

▪ poiss veab kelku poika vetää kelkkaa

▪ vedur veab enda järel kümneid õlitsisterne veturi vetää perässään kymmeniä öljysäiliöitä

▪ eit vedas koera kodu poole akka raahasi koiraa kotiin päin

■ midagi ühest punktist teise tõmmates paigaldama; teed, kraavi vms rajama
rajan, tien, johdon, yhteyden tms. rakentamisesta, johtamisesta
vetää

▪ kommunikatsioonid on veetud krundi piirini kunnallistekniikka on vedetty tontin rajalle

■ jooksus vm spordialal teiste ees liikuma ja tempot tegema
(juoksussa tai muussa urheilussa)
vetää kuv.

▪ Norra suusatajad vedasid kordamööda norjalaiset hiihtäjät vetivät vuoron perään

■ (midagi liikuma paneva mehhanismi tegevuse kohta)
vetää

▪ vedav hammasratas paneb veetava hammasratta pöörlema vetävä hammaspyörä panee vedettävän hammaspyörän pyörimään

▪ algul ei saa vedama, pärast ei saa pidama (millegi kohta, mis ei saa alguses hoogu sisse ja pärast ei taha lõppeda) alku tahtoo kangertaa, myöhemmin ei saa lopetettua

2 kaupa, koormat, inimesi vms ühest kohast teise toimetama
kuljettaa, ajaa, kuskata ark., kärrätä ark.

▪ talvel veetakse palgid metsast välja talvella tukit ajetaan metsästä

▪ koolibuss veab õpilasi kooli ja koju koulubussi kuljettaa oppilaita kouluun ja kotiin

▪ nad vedasid kahekesi rasket pampu he retuuttivat kahdestaan painavaa nyyttiä

■ kedagi sunni või veenmisega kuhugi viima või tooma
vetää, raahata kuv.

▪ sõbranna vedas mind võhivõõra inimese sünnipäevale ystävätär raahasi minut ventovieraan ihmisen syntymäpäiville

▪ ükski vägi ei vea teda linna elama mikään voima ei vedä häntä asumaan kaupunkiin

■ tugevasti kuhugi meelitama, tõmbama
vetää

▪ mõte veab kaugetele maadele ajatus vetää kaukaisiin maihin

▪ teda kohe veab kõrtsi häntä suorastaan vetää kapakkaan

3 märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist
vetää

▪ laps veab suu naerule lapsi vetää suun hymyyn

▪ koer vedas saba jalge vahele koira veti hännän koipien väliin

▪ õpetaja märkuse peale vedas poiss end lõpuks püsti opettajan huomautuksesta poika nosti itsensä lopulta pystyyn

■ (käega) mööda mingit pinda libistama, siluvat, puhastavat vms liigutust tegema
vetää

▪ mees veab peoga üle juuste mies sipaisee kädellä tukkaansa

▪ vedasin pliiatsiga paberile pika joone vedin kynällä paperiin pitkän viivan

■ (õhu vm sissepoole tõmbamise kohta)
vetää

▪ ta vedas kopsudesse pika külma õhku hän veti keuhkoihinsa kylmää ilmaa

▪ ootaja veab närviliselt sigaretti odottaja vetää hermostuneena savuketta

4 (kestvamalt) mingis tundes, olukorras püsima
pysyä pidempään jossakin tilanteessa tai tunteessa
–

▪ mitte ei saa aru, miks on vaja nii pikalt vimma vedada en kyllä ymmärrä, miksi pitäisi kantaa kaunaa näin pitkään

5 hästi minema, õnne olema
onnistaa, lykästää ark., luonnistaa

▪ ilmaga vedas matkal kõvasti sään puolesta meitä onnisti matkalla kovasti

▪ viimasel ajal ei vea kohe üldse viime aikoina ei mikään ole oikein onnistunut

Seotud sõnad
vedamine ‹s›
onnen|potku, säkä ark., tuuri ark.

veebiliides @ veebihaldur